YHTEYSTIEDOT

Korson Kyläneuvoston perustajina toimivat Vantaan kuntavaaliehdokkaat SDP:n  Korson työväenyhdistyksestä yhteistyössä Vasemmistoliiton, Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Vihreitten, Kristillisdemokraattien ja Keskustan kuntavaaliehdokkaiden kanssa.


KORSON KYLÄNEUVOSTON TOIMITUS

TIMO JELEKÄINEN       MERJA-LIISA VASARAINEN           MARKKU NAUMANEN                      RITVA BÄCKSTRÖM
          SDP                                                        KOK                                                  PS                                                               VAS

JAN AXBERG                                   JUSSI JÄRVINEN                                        MIRA STEN                                          ARI TAMMI
         KD                                                        KESK                                                        VIHREÄT                                                    SDP

KORSON KYLÄNEUVOSTON TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT  

SOSIAALIDEMOKRAATIT SDP 
Timo Jelekäinen p. 044 0220 776 timo.jelekainen@gmail.com 
KOKOOMUS KOK - Merja-Liisa Vasarainen p. 040 - 547 7790ml.vasarainen@gmail.com
PERUSSUOMALAISET PS - Markku Naumanen p. 041 5115888, markku.naumanen@gmail.com
VASEMMISTOLIITTO VAS - Ritva Bäckström p. 050 550 7487, rbritvabackstrom@gmail.com  
KRISTILLISDEMOKRAATIT KD - Jan Axberg p . 046 882 9612, jan.axberg@kd.fi
VIHREÄT - Mira Sten p. 0400 980079, Mira.sten@elisanet.fi 
KESKUSTA - Jussi Järvinen, jussi.x.jarvinen@gmail.com
Korson Kyläneuvoston päätoimittaja Ari Tammi p. 040 353 7228 ari.tammi@gmail.com, SDP

Anna Palautetta

 YHTEISTYÖKUMPPANIT

KORSON TYÖVÄENYHDISTYS
115 VUOTTA 4.2.2021

Yhdistyksen historiaa osa 1. 

Korsossa oli vilkasta elämää jo 1900-luvun alussa. Arkista puuhaa lisäsi Helsingistä Hämeenlinnaan 1862 valmistunut rautatie. 1899 valmistui toinen raide Keravalta Helsinkiin. Korson asema oli yksi junien pysähdyspaikoista. Korsoon perustettiin 1901 postiasema ja Korson kautta kulki 1906 seitsemän postijunaa, yksi matkustajajuna ja neljä paikallisjunaa (Kerava-Tikkurila) päivässä. Paikalliset asukkaat joita oli "ali-Keravan" alueella vajaa 2000 hakivat postinsa asemalta. Fallbackan ja Anttilan tiilitehdas työllisti 20 henkeä. Maatiloilta toimitettiin tuotteita junalla Helsinkiin myytäväksi. 

Työväestön olit olivat 1900-luvun alkupuolella vaikeat. Työpäivä oli useimmiten 12 tunnin jopa 16 tunnin mittainen. Asuinolosuhteet olivat varsinkin Helsingissä kurjat, työväestön lapsilla ei ollut koulutusmahdollisuuksia. Työväestön oloja kohentamaan perustettiin 18.1.1884 Helsingin työväenyhdistys. Työväenliikkeen ajatukset tasa-arvosta, lyhyemmästä työpäivästä, oikeudesta koulutukseen sekä yhtäläiseen äänioikeuteen levisivät vähitellen ympäri Suomea. 

Ajatukset levisivät tuolloin parhaiten kiihkeämielisten puhujavierailuiden kautta. Helsinkiläinen muurari Leino kävi Korsossa lauantaina helmikuun 4. päivänä 1906 puhumassa korsolaisille työväenasiasta ja sosiaalidemokraattisen puolueen tavoitteista. Hän esitti työväenyhdistyksen perustamista Korsoon. Leinon puheen jälkeen korsolaiset päättivät perustaa Korson työväenyhdistyksen 4.2.1906. Yhdistykseen liittyi parikymmentä jäsentä, jotka valitsivat ensimmäiseksi puheenjohtajaksi A. Lehdon. Yhdistys liittyi Suomen työläisliiton kautta myös Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen jäsenjärjestöksi 16.4.1907. 
Ensimmäisenä Korson työväenyhdistys järjesti Korsossa iltamat 16.4.1906. Iltamien lisäksi järjestettiin vuonna 1908 neljä mielenosoituskulkuetta ja osallistuttiin kunnanvaltuuston jäsenten valintaan. 1909 järjestettiin neljä "mieltä ylentävää" tilaisuutta, joista yhdessä luennoi Hella Vuolijoki sosialismin teoriasta. Iltamissa puhuttiin myös maataloiskysymyksestä, rikostieteestä, kansainvälisestä sosialismista, uskonnosta ja kehitysopista.

Korsolaisista monet kävivät Helsingissä töissä, lähtivät aamujunalla ja palasivat iltajunalla -joten työväenyhdistyksen tilaisuuksiin ja puolue-elämään osallistuminen ei ollut aina mahdollista. Toiminta hiipui ja jäsenmäärä laski. Sen sijaan aktiivisuus suuntautui urheiluun, painiin ja voimisteluun. Korson Kalske ja Kunto perustettiin 1910 luvulla. Molemmat toimivat aluksi työväenyhdistyksen alla.
Poliittinen toiminta kuitenkin hiipui. Vuonna 1915 Korson työväenyhdistyksessä oli enää kolme jäsentä. Toiminta kuitenkin jatkui pienimuotoisena. Kansalaissodan myrskyt nostivat sekä sosiaalidemokraattisen puolueen että jäsenyhdistysten jäsenmäärää. Korso selvisi kansalaissodasta vähäisin vaurioin. Tosin ruokavarat olivat käyneet vähiin ja liikenne rautateillä supistui pelkkään matkustajaliikenteeseen. Elämää ja työpaikkoja toivat lisää mm. Savion ja Keravan tiilitehtaat, Leppäkorpeen 1904 rakennettu kansakoulu, posti sekä muutama maataloustuotteita Helsinkiin toimittava maatila. 

Korson työväenyhdistys herätettiin uuteen eloon 1919 puheenjohtajaksi valitun Oskar Engbergin ja sihteeri Karl Sirenin johdolla. Toimintaa vireyttämään ja varainkeruuta varten perustettiin työväenyhdistykseen myös huvitoimikunta. Tavoitteeksi asetettiin myös oman työväentalon hankkiminen. Vuonna 1920 saatiinkin Päivölän tontti ja hirsitalo työväenyhdistyksen toiminnan paikaksi Nissbackan tien varrelta. Talon vihkiäisjuhla ja tanssi-iltamat järjestettiin Helluntaipäivänä 1920 ja kutsu avajaisiin julkaistiin Suomen Sosiaalidemokraatti -lehdessä 22.5.1920. 

Vuonna 1920 Korson työväenyhdistykseen kuului 23 miestä ja 21 naista. Vuoden kuluessa pidettiin 12 yhdistyksen kokousta, 18 johtokunnan kokousta, yleisiä työväenkokouksia ja mielenilmauksia yksi sekä iltamia 35 ja kansanhuveja yksi.