YHTEYSTIEDOT
Korson Kyläneuvoston perustajana toimi osa Vantaan Korson SDP:n, Vasemmistoliiton, Kokoomuksen, Perussuomalaisten, Vihreitten, Kristillisdemokraattien ja Keskustan vuoden 2021 korsolaisista kuntavaaliehdokkaista.
KORSON KYLÄNEUVOSTON TOIMITUS
KORSON KYLÄNEUVOSTON TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT
SOSIAALIDEMOKRAATIT SDP - Timo Jelekäinen p. 044 0220 776 timo.jelekainen@gmail.com
KOKOOMUS KOK - Merja-Liisa Vasarainen p. 040 - 547 7790, ml.vasarainen@gmail.com
PERUSSUOMALAISET PS - Suvi Karhu p. 041 - 437 5635 , suvi.karhu@iki.fi
VASEMMISTOLIITTO VAS - Ritva Bäckström p. 050 550 7487, rbritvabackstrom@gmail.com
KESKUSTA - Jussi Järvinen, jussi.x.jarvinen@gmail.com
KRISTILLISDEMOKRAATIT KD - Maija Hurri p. 050-599 0002, maija.hurri@kolumbus.fi
VIHREÄT - Mira Sten p. 0400 980079, Mira.sten@elisanet.fi
ja Korson Kyläneuvoston päätoimittaja Ari Tammi p. 040 353 7228 ari.tammi@gmail.com, SDP.
Anna Palautetta
YHTEISTYÖKUMPPANIT
KORSON TYÖVÄENYHDISTYS
115 VUOTTA 4.2.2021
Yhdistyksen historiaa osa 1.
Korsossa oli vilkasta elämää jo 1900-luvun alussa. Arkista puuhaa lisäsi Helsingistä Hämeenlinnaan 1862 valmistunut rautatie. 1899 valmistui toinen raide Keravalta Helsinkiin. Korson asema oli yksi junien pysähdyspaikoista. Korsoon perustettiin 1901 postiasema ja Korson kautta kulki 1906 seitsemän postijunaa, yksi matkustajajuna ja neljä paikallisjunaa (Kerava-Tikkurila) päivässä. Paikalliset asukkaat joita oli "ali-Keravan" alueella vajaa 2000 hakivat postinsa asemalta. Fallbackan ja Anttilan tiilitehdas työllisti 20 henkeä. Maatiloilta toimitettiin tuotteita junalla Helsinkiin myytäväksi.
Työväestön olit olivat 1900-luvun alkupuolella vaikeat. Työpäivä oli useimmiten 12 tunnin jopa 16 tunnin mittainen. Asuinolosuhteet olivat varsinkin Helsingissä kurjat, työväestön lapsilla ei ollut koulutusmahdollisuuksia. Työväestön oloja kohentamaan perustettiin 18.1.1884 Helsingin työväenyhdistys. Työväenliikkeen ajatukset tasa-arvosta, lyhyemmästä työpäivästä, oikeudesta koulutukseen sekä yhtäläiseen äänioikeuteen levisivät vähitellen ympäri Suomea.
Ajatukset levisivät tuolloin parhaiten kiihkeämielisten puhujavierailuiden kautta. Helsinkiläinen muurari Leino kävi Korsossa lauantaina helmikuun 4. päivänä 1906 puhumassa korsolaisille työväenasiasta ja sosiaalidemokraattisen puolueen tavoitteista. Hän esitti työväenyhdistyksen perustamista Korsoon. Leinon puheen jälkeen korsolaiset päättivät perustaa Korson työväenyhdistyksen 4.2.1906. Yhdistykseen liittyi parikymmentä jäsentä, jotka valitsivat ensimmäiseksi puheenjohtajaksi A. Lehdon. Yhdistys liittyi Suomen työläisliiton kautta myös Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen jäsenjärjestöksi 16.4.1907.
Ensimmäisenä Korson työväenyhdistys järjesti Korsossa iltamat 16.4.1906. Iltamien lisäksi järjestettiin vuonna 1908 neljä mielenosoituskulkuetta ja osallistuttiin kunnanvaltuuston jäsenten valintaan. 1909 järjestettiin neljä "mieltä ylentävää" tilaisuutta, joista yhdessä luennoi Hella Vuolijoki sosialismin teoriasta. Iltamissa puhuttiin myös maataloiskysymyksestä, rikostieteestä, kansainvälisestä sosialismista, uskonnosta ja kehitysopista.
Korsolaisista monet kävivät Helsingissä töissä, lähtivät aamujunalla ja palasivat iltajunalla -joten työväenyhdistyksen tilaisuuksiin ja puolue-elämään osallistuminen ei ollut aina mahdollista. Toiminta hiipui ja jäsenmäärä laski. Sen sijaan aktiivisuus suuntautui urheiluun, painiin ja voimisteluun. Korson Kalske ja Kunto perustettiin 1910 luvulla. Molemmat toimivat aluksi työväenyhdistyksen alla.
Poliittinen toiminta kuitenkin hiipui. Vuonna 1915 Korson työväenyhdistyksessä oli enää kolme jäsentä. Toiminta kuitenkin jatkui pienimuotoisena. Kansalaissodan myrskyt nostivat sekä sosiaalidemokraattisen puolueen että jäsenyhdistysten jäsenmäärää. Korso selvisi kansalaissodasta vähäisin vaurioin. Tosin ruokavarat olivat käyneet vähiin ja liikenne rautateillä supistui pelkkään matkustajaliikenteeseen. Elämää ja työpaikkoja toivat lisää mm. Savion ja Keravan tiilitehtaat, Leppäkorpeen 1904 rakennettu kansakoulu, posti sekä muutama maataloustuotteita Helsinkiin toimittava maatila.
Korson työväenyhdistys herätettiin uuteen eloon 1919 puheenjohtajaksi valitun Oskar Engbergin ja sihteeri Karl Sirenin johdolla. Toimintaa vireyttämään ja varainkeruuta varten perustettiin työväenyhdistykseen myös huvitoimikunta. Tavoitteeksi asetettiin myös oman työväentalon hankkiminen. Vuonna 1920 saatiinkin Päivölän tontti ja hirsitalo työväenyhdistyksen toiminnan paikaksi Nissbackan tien varrelta. Talon vihkiäisjuhla ja tanssi-iltamat järjestettiin Helluntaipäivänä 1920 ja kutsu avajaisiin julkaistiin Suomen Sosiaalidemokraatti -lehdessä 22.5.1920.
Vuonna 1920 Korson työväenyhdistykseen kuului 23 miestä ja 21 naista. Vuoden kuluessa pidettiin 12 yhdistyksen kokousta, 18 johtokunnan kokousta, yleisiä työväenkokouksia ja mielenilmauksia yksi sekä iltamia 35 ja kansanhuveja yksi.